Vertaislainaus on avannut yksityishenkilöille helpot sijoitusmahdollisuudet ja samalla mahdollistanut verkon kautta lainaamisen pikavippifirmojen vaatimia korkoja alhaisemmalla korkoprosentilla. Suomessa yksityishenkilöiden välillä tapahtuva lainatoiminta on ollut viime vuosina nousujohteessa, vaikkakin se onkin meillä yhä pienimuotoisempaa kuin muualla.
Miten vertaislaina toimii?
Vertaislaina perustuu yksityishenkilöiden väliseen lainakauppaan, jossa kuka tahansa voi toimia rahanvälittäjänä ja sijoittajana. Palveluntarjoaja järjestää paikan vertaislainatoiminnalle, mutta itse toiminta on yksityishenkilöiden käsissä.
Esimerkiksi kenties Suomen tunnetuimman vertaislainapalvelun tarjoajan Fixura Oy:n verkkoympäristössä lainan hakija voi täyttää hakemuksen, jossa hän itse voi määritellä omat toiveensa lainasummasta, korosta ja takaisinmaksuajasta, ja halukkaat sijoittajat voivat sijoittaa lainahakemukseen haluamansa summan. Jos lainasumma on suuri, siihen voi tulla sijoituksia usealta eri sijoittajalta. Kun summa on koossa, lainaaja voi hyväksyä tai perua lainan. Fixuran tehtävänä on tarjota yksityishenkilöille markkinapaikka, jossa lainakauppaa käydään.
Fixuran lisäksi vertaislainoja voi hakea ainakin Lainaaja.fi -palvelusta 600-5000€.
Vertaislaina on hyvin yksinkertainen, simppeli tapa lainata rahaa kannattavasti, sillä sijoittajille tämä toiminta on kannattavaa siitä huolimatta, että korot ovat pikavippeihin verrattuna kevyemmät. Sijoittaja ja lainaaja eivät kohtaa toisiaan, henkilötiedot eivät siis leviä toisen osapuolen käsiin, eikä tarvitse pelätä kotioven taakse hiipiviä koronkiskureita. Lainasta tehtävä virallinen sopimus takaa sen, että sijoittajat saavat rahansa takaisin.
Vertaislainauksen riskit
Riskejäkin vertaislainaukseen toki liittyy. Vaikka vertaislainapalvelujen kohdalla takaisinmaksuprosentti on hyvä, kaikki palvelua käyttävät lainanhakijat eivät ole raha-asioitaan moitteettomasti hoitavia pulmusia. Riskinä on, että laina joudutaan perimään perintätoimiston kautta, mutta tällöinkin sijoittajan turvana on se, että etenkin suurissa lainoissa on useita eri sijoittajia ja täten perintätoimien kustannuksetkin jakautuvat monen sijoittajan kesken. Fixuran tapauksessa palveluntarjoaja myös varmistaa, ettei maksuhäiriöisiä lainanhakijoita edes huolita lainanhakijoiksi.
Vertaislainaaminen on toimintaa, jota ei voida juurikaan lain puolelta valvoa, koska vertaislainayritykset välittävät lainoja, eikä niitä voida vaatia rekisteröitymään samalla tavalla kuin kuluttajille luottoja myöntäviä elinkeinonharjoittajia. Silti palveluntarjoaja perii välityspalkkiota. Tällä hetkellä vertaislainatoiminta näyttää kuitenkin toimivan hyvin, eikä valituksia ole tullut.