Aikuinen ihminen käyttää elämästään noin kolmasosan nukkumiseen. Loput kaksikolmasosaa ovat arvokasta aikaa, joista suuri osa menee työn tekemiseen eli itsensä elättämiseen sekä arjen pyörittämiseen. Ihmisen ajattelukapasiteetista muhkea osa kuluukin joko sosiaalisia suhteita määriteltäessä tai miettiessä, kuinka voisi elää parempaa elämää. Tutkimusten valossa ihmiset arvottavat Hyvän terveyden, perheen ja elämässä tapahtuvan oikeudenmukaisuuden ennen materiaalisia iloja. Mutta miksi ihmiset haluavat rahaa ja tuoko se todella onnea?
Älä kerro menestymisestäsi muille
”Oletko koskaan nähnyt Ferraria ajavan itkevän? …Minä en.” – Vanhassa vitsissä kerrotaan olevan vinha perä, mutta mikäli tarkastellaan suomalaista kulttuuria ja siinä koko ikänsä eläneitä ihmisiä, arvotetaan julkisesti varallisuus kauas sosiaalisten suhteiden taakse.
Suomalaisten sosiaalinen identiteetti onkin sitä, että mikäli rahaa on, sitä ei saa näyttää, toisin kuin esimerkiksi Venäjällä.
Limusiineja ei Helsingin kaduilla tulla jatkossakaan näkemään muuta kuin valmistujaisten ja strippikerhoihin suuntaavien matkaajien liikkumisvälineenä, mutta moni silti haluaisi tienata nykyistä enemmän, tai ainakin enemmän kuin naapurinsa.
Kuuluisan yliopistotutkimuksen mukaan ihmisiltä kysyttiin hän tienata kymmenen tuhatta dollarai enemmän, mutta ympärillä olevat muut ihmiset tienaisivat 20 000 dollaria enemmän, vai olisiko hän valmis tinkimään nykyisestä elintasostaan huomattavastikin, mikäli muilla ihmisillä menisi rahallisesti huomattavasti itseään huonommin.
Suurimmalle osalle kasvanut ostovoima ei merkinnyt mitään, vaan ihmiset mieluusti tienaisivat vähemmän, jos vain naapuri tienaisi vieläkin vähemmän. Oma palkankorotus töissä tuntuukin paljon vähemmän hienolta, kun itsensä lisäksi koko konttori saa korotuksen hyvin tehdystä työstä.
Palkankorotus tuo onnea vain hetkellisesti
Ongelmia tuottaa myös ihmisen sopeutuminen uuteen tilanteeseen. Mutta kuinka pysyvää on palkankorotuksen tai lottovoiton jälkeinen hekuma? Saavutettu rahallinen etu menettää nopeasti merkityksensä, koska ihminen sopeutuu tilanteeseen. Suurin osa lottovoittajista maksaa velkansa pois ja jatkaa töissä käymistä sekä samaa elämää kuin ennen voittoa. Helsingin apulaiskaupunginjohtajan, Filosofian tohtorin ja psykologin Pekka Saurin mukaan nämä ennen voittoa olleet arjen mekanismit ja rutiinit loppuen lopuksi pitävät ihmiset pystyssä. Elämänhallinta ei katoa lottovoiton myötä, vaan arki jatkuu normaalina.
Sauri pohtii myös sitä, missä vaiheessa onnellisuus ja varallisuus eivät enää kuljekaan käsikädessä. Hänen mukaansa varsinainen konkreettinen hyöty ei enää lisäänny sen jälkeen, kun velat on maksettu joka suomalaisten tapauksessa tarkoittaa asuntolainaa.
-”Sen jälkeen rikkaus ei lisää enää tyydytyksen tunnetta, ei tuo lisäonnea. Sitä paitsi elintaso on Suomessa jo muutenkin pääosin kohtalainen.”
Tämä hedonistinen sopeutuminen on ristiriidassa ihmisen sisäisen tarpeen kanssa joka vaatii haluamaan koko ajan lisää. Tarve vertailla omaa menestystään muihin ihmisiin aiheuttaa riittämättömyyden tunteen, joka saa ihmisen jatkamaan kohti suurempaa menestymistä niin hyvässä kuin pahassa.
Raha herättää suunnatonta kateutta
Raha onkin tabu, joka herättää muissa suunnatonta kateutta. Vaikka voisi ajatella että muiden menestys ei ole itseltä pois, on se henkinen masennus ja ahdistus muiden menestyksestä niin pahoinvoivaa, että sitä mieluusti toivoisi muille ihmisille pahaa. ””Kell’ onni on, se onnen kätkeköön”, vanha kansanviisaus on edelleen kateellisten Suomessa voimissaan.
Rahallinen onni kannattaakin kätkeä, sillä siitä haluavat kollektiivisesti osansa niin verottaja, ympärille ilmestyvät siipeilijät ja jopa ystävät. Raha muuttaa ihmisten välisiä, pitkäänkin jatkuneita suhteita. Hyvän ystävän nopea menestyminen rahallisesti voi luoda itsessään riittämättömyyden tunteen. Miksi hän menestyy mutta minä en? Samassa huoneessa oleminen voikin alkaa tuntumaan vaikealta ja ystävälle saatetaan jopa toivoa pahaa tapahtuvaksi, vaikka ystävän menestys voisi auttaa myös minua esimerkiksi uusien työpaikkamahdollisuuksien muodossa.
Onni on tehdä rahalla hyvää
Mitä sitten on onnellisuus? Aristoteleen mukaan onni on toiminnan tulos, joka syntyy siitä kun tekee jotain hyvää eikä tavoittele sitä. Kohtalolla ei onnen kanssa ole mitään tekemistä. Voitto oli hänen mukaansa vain hetkellinen kliimaksi, jonka jälkeen ryhdyttiin asettamaan tavoitteet yhä korkeammalle. Tämä pätee hyvin nykyäänkin. Rahan tulisi aina olla välinearvo itseisarvon sijaan, jolla voi tehdä muille hyvää, ja samalla saavuttaa itselleen sosiaalista statusta. Kukaan ei nauti pelkästä pankkitilin saldon katselusta toivottavasti, mutta rahan tuoma hyväntekijän leima voi kantaa pitkälle.
Lähde:
