Silverbank – huijausta vai sijoittamista?

Suomalaisesta Silverbankista on kohuttu ja puhuttu tämän kevään. Suomalainen agd-sijoitushopean markkina-arvoon uskova yhtiö on herättänyt kohua jo jonkin aikaa.

Yhtiön puolestapuhujat uskovat sijoitushopean säilyttävän rahanarvon huomattavasti paremmin kuin nykyiset, kelluvat yhteisvaluutat, mutta kriitikoiden mielestä kyseessä saattaa olla samanlainen Wincapitan tyyppinen pyramidihuijaus, jossa yhdistyvät niin Superfoodit, henkilökultti kuin suklaata ja seksiä – bileet.

Huijausta vai hyvää sijoitustoimintaa? Omaraha.org otti selvää.

Inflaation pelossa sijoitetaan jalometalleihin

Taloudellinen kriisi on saanut kansalaiset säästöineen takajaloilleen. Moni pelkää menettävänsä säästöt esimerkiksi juuri nyt vallitsevan rajun inflaation eli rahanarvon laskun takia. Yhä useampi onkin menettänyt uskonsa keinotekoiseen omaisuuteen eli rahaan. Raha on vaihdannan väline, jota useat pelokkaat ovatkin nyt sijoittamassa kiinteään omaisuuteen. Omaisuus voi olla esimerkiksi auto tai asunto. Mutta kuten yleinen sananlasku kuuluukin, kallein matka mitä ihminen voi tehdä, on ajaa uusi auto liikkeestä kotiin. Myös asunto voi kokea yllättävää arvonalenemista esimerkiksi kaavoituksen takia. ”Back to the basics” ideologian mukaisesti arvometalleihin, erityisesti kultaan ja hopeaan sijoittamisesta on tullut trendi. Samalla myös kullan ostamiseen erikoistuneita yrityksiä on syntynyt kuin sieniä sateella. Kullan kysynnän odotetaankin kasvavan huimasti, koska elektroniikkateollisuuden kasvaessa sitä tarvitaan monipuolisuutensa takia johdinaineena eikä väheksyä pidä myös ihmisten halua ostaa ja säilöä varallisuuttaan arvometalleissa. Tämän takia useat yrittäjät ovatkin kaukonäköisesti liikkeellä ja yrittävät varastoida kultaa. Arvometalleista onkin tullut houkutteleva sijoituskohde, jonka ympärille on saattanut muodostua kupla. Epävarmat ajat lietsovat ihmisiä palaamaan perinteisiin sijoituskohteisiin, ja omia palveluitaan mainostavat agitaattorit ovat huomanneet tämän.

Silverbank myy vanhoja hopeakolikoita

Silverbankin kauppaama on agd-sijoitushopea on vanhaa Yhdysvaltojen keskuspankin hopeakolikkokantaa, jota painettiin vuoteen 1964 asti ja jotka ovat 90% hopeaa sisältäviä kolikoita. Kolikot ovat siis olleet kierrossa vuosikymmeniä ja niiden nimellisarvo on 10,25 ja 50 centtiä. Yhdysvalloissa näitä kolikoita kutsutaan “junk silver coins” -kolikoiksi, eli romuhopeaksi. Näiden kolikoiden sulattaminen esimerkiksi teollisuuden käyttöön ei ole järkevää, koska hopeapitoisuusaste on ainoastaan 90%, ja erottelu tulisi liian kalliiksi. Esimerkiksi kultaharkot ovat taas mahdollista sulattaa uusiokäyttöön. Outoa on myös, että Agd-hopeasta löytyy myös hämmästyttävän vähän tietoa internetistä.
Missä sitten näitä kolikoita voi käyttää? Tällä hetkellä ainoat liikkeet, jotka hyväksyvät kolikoita ovat Shasha-smoothieravintolat Jyväskylässä ja Tampereella. Tampereen liike jouduttiin sulkemaan viikoksi, koska terveysviranomaisten vaatimusten mukaan liikkeeseen tarvittiin toinen allas käsienpesua varten, koska työntekijät käsittelevät likaisia kolikoita.

Silverbank määrittelee itse sijoitushopeansa arvon

Agd-sijoitushopean arvon määrittelee yritys itse joka päivä kello 12. Välitys on sikäli omituista, että mikäli hopeasta antaa tänään myyntitoimeksiannon, niin hopeasta saatava arvo määrittyy vasta seuraavana päivänä kello 12. Myydessään hopean myyjä ei siis tiedä tarkalleen, millä hinnalla hopea kaupataan. Yhden Agd-sijoitushopean arvo on hopeapörssissä noussut viime marraskuusta 16 eurosta 28 euroon (huhtikuu). Hopean voi myydä takaisin ilman nostoproviisiota. Fyysisesti hopean sanotaan sijaitsevan Silvervault-nimisen yrityksen holvissa Tallinnassa. Hopean voi hakea itselleen holvista. Tällä hetkellä hopeaa on Pietilän Hopea.fi – sivustojen mukaan säilötty 77 000 AGD:n edestä eli 2 miljoonan euron verran.

Silverbank ei maksa palkkaa työntekijöilleen

Silverbankin perustajajäsen on Risto Pietilä, joka esiintyy yrityksen mainosvideolla hopeaan uppoutuneena. Pietilä on tullut tunnetuksia Hopea.fi – palvelusta, joka on nykyään sulautettu osaksi Silverbankin toimintaa.
Yhtiö käyttää vapaaehtoistyövoimaa toimintansa mainostamiseen. Ainoastaan muutama johtoportaan ihminen saa työstään palkkaa, kaikki muu työ hoidetaan talkootyönä ilman työsuhdetta. Yhtiö on herättänyt myös kohua haalimalla alaikäisiä mukaansa toimintaan. Osa näistä alaikäisistä on lopettanut koulunkäynnin Silverbankin takia. Pietilä on sanonut hankkineensa alaikäisiä tekemään töitä ilman palkkaa, jotta saisi toiminnalleen julkisuutta.Toiminnan perustana tuntuukin olevan “uusi elämäntapa”, joka on kummallinen sekoitus superfoodeja, sijoitushopeaa ja epämääräisiä suklaata ja seksiä – bileitä. Mukana olevat kutsuvatkin yhteisöä “skeneksi”. Risto Pietilän mukaan yhteisöö kutsuu nuoria elämään “sosiaalisen elämän paradigman mukaista elämää”, jonka keskiössä ei ole kahdeksasta neljään työnteko.

Keskeisessä osassa Silverbankin toimintaa ovat myös nykyajan trendiruoat, superfoodit. Yrityksen klubitiloissa Pursimiehenkadulla Helsingissä ja Shasa-pirtelöbaareissa Jyväskylässä ja Tampereella järjestetään superruokailtoja, joissa samalla kehotetaan sijoittamaan rahansa sijoitushopeaan. Klubitiloissa maksut hoidetaan hopeakolikoilla jotta kolikot saadaan uudelleen kiertoon.

Onko hopeaan ja tähän yritykseen sijoittaminen järkevää?

Silverbank onkin outo ja varmasti monien mielestä kiehtova yhdistelmä helpoksi mainostettua rahantekoa, terveellistä elämää ja sosiaalista yhdessäoloa. Lyhyen aikavälin sijoituksena hopea on ihan hyvä, usein arvonsa pitävä jalometalli, mutta pidemmän aikavälin sijoituksena se on huono, koska hopea ei jaa osinkoa eikä muutoinkaan palkitse sijoittajaansa. Omaraha aikoo kuitenkin jatkossakin ostaa jalometallinsa muualta, sillä Silverbankin toiminta on moninpaikoin amatöörimäistä, sillä esimerkiksi Lari ”Salatut elämät” Laurikkalan ja Olli ”Viidakkomies” Postin toimenkuvat yrityksessä ”Johtavina asiantuntijoina” luovat yrityksestä hyvin epäluotettavan kuvan. Hopea ja muut jalometallit voivat olla hyviä sijoituskohteita, mutta suosittelemme niiden ostamista muualta. Hyvä on myös muistaa hopean arvon romahdus 80-luvulla. Jalometallien ympärillä saattaa hyvinkin olla tällä hetkellä kuplaa.

Kuuntele! Silverbankin Risto Pietilä YleX:n haastattelussa.

4 Kommentit
  1. Aika mielenkiintoista settiä.

    Voi olla, että hopea on hyvä sijoituskohde mutta en välttämättä minäkään ostaisi hopeaani ihmisiltä, jotka käyttävät maadutusrannekkeita ja vannovat ionisoidun ilman nimiin… ja mitä vielä, laittavat smoothiensa kuun valoon yöksi. Saa taikavoimia.

  2. Reply
    Heikki Kähkönen 02/05/2011 at 23:15

    Hei, en tiedä, että mikä on tämän jutun tarkoitusperä, mutta ohessa oikaisuja näihin osittain epätotuudenmukaisiin väittämiin Silverbankista.

    ”kriitikoiden mielestä kyseessä saattaa olla samanlainen Wincapitan tyyppinen pyramidihuijaus, jossa yhdistyvät niin superfoodit, henkilökultti kuin suklaata ja seksiä – bileet.”

    – Aika kovia väitteitä.Silvervault ja Shasa ovat itsenäisesti toimivia yhtiöitä, joilla kummallakaan ei ole mitään tekemistä pyramidihuijauksen kanssa.

    ”Näiden kolikoiden sulattaminen esimerkiksi teollisuuden käyttöön ei ole järkevää, koska hopeapitoisuusaste on ainoastaan 90%,
    ja erottelu tulisi liian kalliiksi.”

    – 80% hopean rikastaminen maksaa 3-5% hopean arvosta.Onko se paljon?

    ”Fyysisesti hopean sanotaan sijaitsevan Silvervault-nimisen yrityksen holvissa Tallinnassa.”

    – Kaikki asiakkkaan hopea todellakin säilytetään Silvervaultin holvissa ja on asiakkaan
    noudettavissa.

    ”Osa näistä alaikäisistä on lopettanut koulunkäynnin Silverbankin takia.”

    Onko siinä jotain pahaa, jos nuorille tarjotaan mahdollisuutta osallistua toimintaan ja oppia uusia asioita?

    Yksikään ihminen ei tietääkseni ole lopettanut koulun käyntiä Silverbankin takia.

    Keskeisessä osassa Silverbankin toimintaa ovat myös nykyajan trendiruoat, superfoodit

    – Taas meni väärin. Keskeinen osa Silverbankin toimintaa on hopeasijoituspalvelu.

    ”Lyhyen aikavälin sijoituksena hopea on ihan hyvä, usein arvonsa pitävä jalometalli, mutta pidemmän aikavälin sijoituksena se on huono,
    koska hopea ei jaa osinkoa eikä muutoinkaan palkitse sijoittajaansa.”

    – Hopea on ollut vuosien viimeisen kymmenen vuoden aikana yksi tuottavimmista sijoituksista. Miksi se ei voisi olla sitä myös seuraavat 10 vuotta?

    ”Jalometallien ympärillä saattaa hyvinkin olla tällä hetkellä kuplaa.”
    – Ja tämä väite perustuu mihin? Jos tarkastellaan historiaa niin hopea on edelleenkin aliarvostettu mm.kultaan verrattuna ja inflaatiokorjattanu ei olla
    vielä lähelläkään 80-luvun huippuhintoja.

  3. Hopea sijoituksena ei tosiaan tuota korkoa tahi osinkoa omistajalleen. Sen arvo muodostuu spekulaatiosta ja kyseisen jalometallin määrästä maailmassa.

    Jalometallit ovat hyvä tapa tasapainottaa suurta omaisuutta, varsinkin jos uskoo, että maailmantalous tulee syöksymään lamaan. Tällöinkin tosin johdannaisilla saa aikaan parempaa tuottoa.

    Nykyisessä hopean hinnassa kyllä tuntuu olevan jonkin verran ilmaa mukana. Vai miten muuten tämä selittyy:

    http://a1.sphotos.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-snc6/217105_1845159003187_1066997871_3680416_4207335_n.jpg

  4. P Bateman.

    Tuo käyrä vastaa aika tarkasti rahan määrää. Rahan määrää on tosiaan kehittynyt käyrän mukaisella jyrkkyydellä.

Kerro kokemuksia tai kommentoi