Mikäli palkasta on ehtinyt sivuun laittamaan pientä pesämunaa pahan päivän varalle, ei niitä kannata säilöä omalla tilillä tai sukanvarressa. Tavallisten tilien tarjoamat vuosikorot ovat mitättömän pieniä ja paremman tuoton saakin rahoilleen kun sijoittaa rahat viisaasti. Monet pankit ja muut rahoitussektorin yritykset tarjoavat erilaisa rahastoja niin toimialueittain kuin maantieteellisestikin, johon voi rahastosijoittaa ylimääräistä omaisuuttaan. Vaikka rahastoilla harvoin pääsee äkkirikastumaan, tarjoavat rahastot usein pitkäaikaisina sijoituksena varmaa tuottoa turvallisesti.
Rahastosijoittaminen on sijoittamiseen perehtymättömälle oiva tapa tutustua rahoitusmarkkinoiden toimintaan omalla panostuksellaan. Rahastoja on monenlaisia. Mikäli haluaa tukea kotimaisia yrityksiä, löytyy monia kotimaisia rahastoja, joissa ammattitaitoinen rahastonhoitaja sijoittaa ainoastaan kotimaisiin osakkeisiin.
Mikäli haluaa sijoittaa rahojaan ulkomaille, voi omia varojaan sijoittaa myös esimerkiksi Baltian alueisiin, euromaihin tai kehittyviin maihin ja markkinoilla sekä maailmanlaajuisiin keskittyviin rahastoihin.
Toimialoille kuten teollisuuteen tai lääketeollisuuteen voi myös sijoitella rahojaan. Samoin rahastosijoittaminen on mahdollista myös yhtiöiden koon mukaan. Sijoittaa voi esimerkiksi ainoastaan keskisuuriin tai ylikansalliseen yhtiöihin.
Pääsääntöisesti rahastoja on olemassa kolmea eri tyyppiä. Yleisimmät rahastot ovat osake-, korko- ja yhdistelmärahasto, joka on kahden ensimmäisen sekoitus.
Miten sijoittaa rahastoihin?
Vaikka pankin sijoitusneuvoja – eli rahaston myyntimies – kuinka kehuisi pankin omaa rahastoa, kannattaa pysähtyä miettimään pitäisikö rahansa laittaa EFT-rahastoon. Niistä on tullut ylivoimaisesti suosituin rahastomuoto viimeisen viiden vuoden aikana. Ja sille on syynsä. EFT-nimitys ei ota kantaa siihen, mitä rahasto pitää sisällään. Se voi edelleen olla osakerahasto, korkorahasto, indeksirahasto, millä tahansa markkinalla jne. Voit itse valita riskitason ja minne haluat sijoittaa.
EFT tarkoittaa sitä, että kyseistä rahastoa vaihdetaan pörssissä. Käytännössä pääset siis rahasto-osuudesta helposti ja nopeasti eroon. Se nostaa sijoituksen likviditeettiä aivan toiselle tasolle. Toinen suosion takana piilevä asia on kulupolitiikka. Nimittäin, pankit ottavat rahastotuotteistaan aivan tolkuttomia hintoja, jotka usein syövät ison lohkareen pääoman tuotosta varsinkin matalan korkotason aikana. EFT-rahastoja voit omistaa netin yli esim. Markets.com -palvelussa, jossa voit myös käyttää tai olla käyttämättä velkavipua sijoitustoiminnan apuna.
Osakerahastot
Nimensä mukaisesti riskiä hajautetaan usean eri yhtiön osakkeisiin. Osakerahaston mahdollinen riski on näistä kolmesta malleista todennäköisesti suurin, mutta vastaavasti myös tuotto-odotukset ovat korkeimmat. Tätä mallia harkittaessa onkin tärkeää, että laitettava omaisuus hajautetaan useaan eri yhtiön osakkeisiin, jolloin yhden yhtiön pudotus ei laskea salkun arvoa liikaa. Nämä rahastot ovat kuitenkin aina alttiita markkinariskille. Osakerahasto on parhaimmillaan pitkäaikaissijoituksena.
Korkorahastot
Korkomarkkinoiden kehitystä seuraavat korkorahastot ovat osakerahastoja turvallisempi valinta. Varsinkin lyhyen aikavälin korkorahastoja (rahamarkkinarahastot), joiden duraatio on alle 12 kuukautta, pidetään usein rahojen lepuutuspaikkana, jossa raha pidetetään kun odotetaan potentiaalisempia ja tuotto-odotuksiltaan parempia sijoituskohteita. Suurimmat sijoituskohteet ovat yritysten, kuntien tai valtioiden liikkeelle laskemia joukkolainoja,
Korkorahastojen riskinä voidaan pitää sitä, että markkinakoron nousu laskee rahastossa olevan sijoituksen arvoa. Sijoitus menee negatiivisen puolelle ja tuotto putoaa. Lisäksi yrityslainoihin kuuluu luottoriski, jota ei aina voi ennakoida. Suositeltavaa onkin suosio ainakin lyhyen aikavälin rahastoja, joihin markkinakoron nousu ei ehdi vaikuttaa.
Yhdistelmärahastot
Kahden ylemmän rahaston sekoituksena nämä yhdistelmärahastot omaavat osakerahastoja pienemmän riskin, samoin tuotto-odotuksen. Rahaston riski ja tuotto-odotus on kuitenkin korkeampi kuin korkorahaston. Mikäli tätä vaihtoehtoa harkitsee, on syytä varmistua että rahastonhoitaja sijoittaa aktiivisesti osakkeisiin aina niiden noustessa sillä muussa tapauksessa rahastojen hankkimen erikseen tulee kuluiltaan edullisemmaksi.
Näiden kolmen lisäksi voi sijoittaa rahastojen kautta myös raaka-aineisiin, eläkkeisiin, toisiin rahastoihin tai esimerkiksi hedgerahastoihin, joissa osakkeen kasvuun pyritään markkinatilanteessa riippumatta. Nopean aikavälin sijoittajat ja hurjapäät voivat ylimääräisellä rahalla kokeilla vipurahastoja, joissa voi omat rahansa tienata moninkertaisesti takaisin, mutta myös menettää ne. Vipurahastot ovatkin markkinoiden spekulaatiota, ja osa ekonomisteista kutsuu niitä puhtaaksi vedonlyönniksi.
Rahastoihin voi sijoittaa kaikkien pankkien, ja useiden rahoitusmarkkinoilla toimivien muiden yritysten kautta.
