Pikavippien täyskielto – Patenttiratkaisu ylivelkaantumiseen?

Kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Kataja on haluaa kieltää Suomesta pikavipit. Lakiesitys on kummallinen, koska siinä otetaan kantaa vain yhteen tuotteeseen, eikä puututa todellisiin ongelmiin. Kuinka paljon pikavipit todellisuudessa aiheuttavat ongelmia ja tulisiko ne kieltä lailla? Omaraha tutki asiaa.

Pikavipillä, pikalainalla ja pienlainalla tarkoitetaan lainatuotetta, joka on kooltaan noin 50-400 euroa ja jonka maksuaika on viikosta kuukauteen. Sen hakuprosessi on yleensä hyvin nopea.

Pikavippi on siis laina joka otetaan nopeaan ja hetkelliseen rahantarpeeseen. Se tarjoaa apua esimerkiksi silloin, kun palkkapäivään on vielä aikaa, mutta rahat ovat tililtä loppu ja ruokaa pitäisi saada.

Pikavippi vai pankkilaina?

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan pikalainan keskimääräiset kulut ovat ovat noin 25%. Eli sadan euron lainan kustannukset ovat 25 euroa. Pankista lainaa on otettava kerralla vähintään 400 euroa, jonka pelkät avausmaksut ovat 100 euroa. Tälle 400 eurolle pitää maksaa 9,7% korkoa + 6 euroa tilinhoitomaksua kuussa.

Pikavipille on siis olemassa oma markkinarakonsa pienen rahantarpeen tyydyttäjänä.

Ketkä pikalainoja käyttävät?

Median antaman kuvan mukaan pikavippejä hakevat nuoret alkoholistit ja narkkarit, joilla ei ole mahdollisuuksia saada lainaa mistään muualta.

Todelliset luvut näyttävät kuitenkin erilaisilta. Pikavippejä hakevat nimittäin ihan tavalliset ihmiset.

• Alle 20-vuotiaita 3%
• Yli 40-vuotiaita 30%
• Vakituisessa työsuhteessa 64%
• Eläkeläisiä & opiskelijoita 24%
• 67% lainoista haetaan kello 11-19
• Yleisin lainahakupäivä on keskiviikko

Pikalainoja käytetään siis aivan tavalliseen elämään, eikä niinkään viihdekäyttöön. Pikavippejä ei edes ole saanut yöaikaan (23-07) vuodesta 2010 lähtien.

Pikalainoja käyttävät tavalliset työssäkäyvät ihmiset

Kuinka paljon pikalainoja otetaan?

Pikalainayrityksiä on Suomessa yli 70. Suurin osa yrityksistä on kuitenkin varsin pieniä. Tämän vuoksi pikavippiala on hyvin pienessä osassa suomalaisten velkataakasta. Tilastokeskuksen syyskuussa julkaiseman luottokantatilaston mukaan asuntokuntien yhteenlaskettu velkataakka on 106,8 miljardia euroa. Tämä summa jakautuu seuraavasti:

• Asuntolainat 81,3 miljardia
• Kulutusluotot ja opintolainat 15,0 miljardia
• Pikalainoja 69,8 miljoonaa

Pikalainojen osuus kaikista kulutusluotoista on siis vain n. 0,5%

Mutta pikalainat aiheuttavat suhteessa enemmän ongelmia!

No eipä juurikaan. Pikalainat ovat toki mukana luomassa ongelmia ylivelkaantuville, koska niitä on helppo saada. Ylivelkaantuminen ja maksyvyn menettäminen johtavat yleensä maksuhäiriömerintään.

Marraskuun alussa maksuhäiriömerkintöjä oli 328 230 suomalaisella. Näistä vain noin prosentilla (3 038) maksuhäiriömerkinnät olivat seurasta ainoastaan pikalainoista. Ylivelkaantuneella ihmisellä on yleensä useita lainoja, kulutusluottoja, luottokorttivelkaa sekä osamaksuja.

Näistä pikavippien kieltäminen vaikuttaisi siis vain prosenttiin. Sen sijaan esimerkiksi positiivisella luottorekisterillä voitaisiin vaikuttaa kaikkiin näihin ongelmiin.

Pikalainaa ei tule ottaa turhaan kulutukseen

Entäs kun pikavippiä ei pysty maksamaan takaisin?

Jos pikavippiä ei pysty maksamaan ajallaan takaisin, kannattaa ottaa yhteyttä lainan tarjonneeseen firmaan. Yritykselle on parempi, jos lainan saa vaikka viikon myöhässä korkoineen takaisin, kuin lainan kierrättäminen perintätoimiston kautta.

Maksamatta jätetty 100 euron pikavippi kasvaa nimittäin viivästyskorkoa 8,5% eli 8,5 euroa. Tämä on lain määrittelemä viivästyskorko. Muita kuluja pikavippiyritys ei voi periä. Sen sijaa perintätoimisto tietenkin ottaa omat lain määrittelemät kulunsa. Jos asia viedään käräjäoikeuteen, niin käräjäoikeus ottaa jälleen omat lain määrittelemät kulunsa välistä.

Pikavippi toimii aivan samalla tavalla kuin muutkin etämyyntituotteet. Jos ostat tuotteen, etkä maksa sitä niin saat aina samat kulut. Tilasit sitten postimyynnistä vaatteita tai pikavipin.

Pikavippiyritykset eivät halua varattomia asiakkaita

Pikavippiyritykset yrittävät kaikin keinoin olla myöntämättä lainaa asiakkaille, jotka eivät pysty maksamaan sitä takaisin. Pikavippiyritykset selvittävät aina lainanhakijan luottokelpoisuuden. Nämä tiedot selvitetään maksuhäiriörekisteristä sekä väestötietorekisteristä. Tämän lisäksi tietenki yrityksillä on omat laskelmansa siitä, mitkä väestöryhmät maksavat milläkin todennäköisyydellä lainansa takaisin. Tämän perusteella pikalainayritykset päättävät minkäkokoisen lainan asiakas voi saada, vai eikö asiakkaalle myönnetä lainkaan luottoa.

Pikalainoissa ensimmäinen laina on aina pieni ja vasta maksettuaan tämän ajallaan takaisin, asiakkaalla on mahdollisuus suurempaan luottoon.

Pikavippiyrityksille ei ole mitään hyötyä asiakkaista jotka eivät maksa lainojaan takaisin.

Pikavippiyrityksien oma sisäinen yhdistyksensä, Suomen pienlainayhdistys on myös pitkään lobannut positiivisen luottorekisterin puolesta. Positiivisessa luottorekisterissä näkyisi kaikki olemassaolevat velat, eikä ainoastaan veloista aiheutuneet maksuhäiriöt. Tällaisen rekisterin avulla pystyttäisiin tehokkaasti estämään ylivelkaantuminen.

Positiivinen luottotietorekisteri on käytössä kaikissa muissa EU:n jäsenvaltioissa kuin Suomessa, Tanskassa ja Ranskassa, kertoo Takuu-säätiö.

Positiivisella luottorekisterillä voitaisiin aidosti estää ylivelkaantumista ja suurin osa pikavippien ongelmista. Mediassa demonisoitujen pikavippien vastustaminen tuo kuitenkin ilmeisesti enemmän pisteitä äänestäjiltä.

Mitä mieltä sinä olet? Tulisiko pikavipit kieltää ja olla tyytyväisiä 1% muutokseen, vai sen sijaan järjestelmällisesti lähteä estämään yivelkaantumista positiivisella luottorekisterillä?