Valmennuskurssit ovat herättäneet paljon keskustelua. Suosituimmilla aloilla jo valtaosa sisäänpäässeistä on käynyt valmennuskurssin ja kursseja järjestävät yritykset mainostavatkin opiskelupaikan heltiävän pelkästään heidän kurssinsa käymällä. Mikä on totuus?
Kursseja on myös kritisoitu voimakkaasti. Moni kurssin käynyt on valittanut opettajan ammattitaidon puutteesta, korkeista maksuista sekä saadusta hyödystä. Maksutonta korkeakoulutusta kannattavat ovat myös syyttäneet valmennuskursseja hakijoita eriarvoistavina; rahalla saa ja rahalla pääsee. Mutta onko valmennuskursseista todella hyötyä hakiessaan unelmiensa opiskelupaikkaan?
Uuden vuoden vaihtuessa alkaa monilla nuorilla ja vanhemmillakin valmistautuminen alkukesän yliopisto- ja ammattikorkeakouluhakuihin. Suosituille aloille joissa aloituspaikkoja on vähän, moni on aloittanut lukemisen jo edellisenä vuonna. Suosituimmat alat joissa hakumäärät suhteessa sisäänotettaviin ovat suuret, on oppilashaun tiukka seula kultakaivos valmennuskurssibisnestä harjoittaville yrityksillä. Lääke-, oikeus- ja kauppatieteellinen ovat aloja, joihin kaikki suuret valmennuskeskukset tarjoavat kursseja. Lisäksi muita suosittuja aloja ovat valtio-oppi sekä psykologian laitos. Järjestetäänpä valmennuskursseja jopa laskuvarjojääkärikouluun hakeville.
Valmennuskurssit tuovat piiskausta ja ryhmäpainetta lukemiseen
Helsingin Sanomien vuonna 2007 tekemän kyselyn perusteella ainoastaan oikeustieteelliseen hakeneista ja valmennuskursseille osallistuneista suurin osa koki saaneensa konkreettista hyötyä kursseista. Tosin oikeustieteellisessä opiskelleista myös valmennuskurssit sapettivat eniten, kun kurssit koettiin pakolliseksi maksulliseksi portaaksi kohti opintoja koska siellä oppi oikean vastaustekniikan jota pääsykoejärjestelmä tukee. Hieman yllättävästi myös valtio-opin opiskelijat kokivat saaneensa hyötyä kursseista abstraktimmasta aihekokonaisuudesta huolimatta. Tosin syyt olivat monisyisemmät. Suurin osa kertoi saaneensa kursseilta ulkoista painetta lukemiseen, lukurytmiä sekä motivaatiota. Henkinen tuki osoittautuikin valtio-opin opiskelijoilla suurimmaksi saaduksi hyödyksi, kurssin asiasisältöä useimmat pitivät yhdentekevänä.
Sosiologi Sakari Aholan mukaan valmennuskurssin käyneet pääsivät keskimäärin kaksi kertaa todennäköisemmin hakemaansa opiskelupaikkaan mitä muut. Aholan mukaan kursseille osallistuvilla on ylipäänsä paremmat lähtökohdat päästä sisään kuin niillä, jotka kursseille eivät osallistu. Parempia lähtökohtia ovat mm. suurempia motivaatio, parempi ylioppilastodistus ja perheen koulutustaso.
Suosituimpia ja suurimpia valmennuskursseja järjestäviä yrityksiä ovat mm. Huippuvalmennnus, Valmennuskeskus sekä Eximia.
Valmennuskurssi vai itseopiskelupaketti?
Mikäli valmennuskursseille osallistuminen epäilyttää, voi hyvänä keskitienä toimia kursseja järjestävien yhtiöiden laatima itseopiskelupaketti. Esimerkiksi Eximia myy 250 euron hintaista itseopiskelupakettia kauppatieteen pääsykoetta varten. Pakettiin voi liittää 40 euron lisämaksusta yhden ”kenraalikokeen” jossa opiskelijan taidot testataan. Hinta on varsin kilpailukykyinen 1300 euron hintaiseen valmennuskurssiin verrattuna. Itseopiskepaketti on hyvin todennäköisesti rahansa arvoinen niille, joilla löytyy itsekuria lukea ja tehdä tehtäviä omatoimisesti. Tosin paketin mukana tulevat vanhat pääsykoetehtävät on täysin julkista ja yliopistosta ilmaiseksi saatavaa materiaalia.
Opiskelijajärjestöjen valmennuskurssit
Useiden aineiden opiskelijajärjestöt järjevät omia valmennuskursseja osana järjestöjen rahankeruuta. Nämä kurssit ovat huomattavasti yrityksiä edullisempia ja niissä opettajina toimivat alan opiskelijat. Moni näkee myös opiskelijajärjestöjen kurssit ”eettisempinä”; kursseista maksettu raha jää opiskelijoiden käyttöön ja sisään päästessä maksetusta kurssirahasta ”pääsee myös itse nauttimaan”. Nurjana puolena voi pitää sitä, että kurssisisältö ei välttämättä ole loppuun asti mietitty ja opettajien pedagogisissa taidoissa voi olla puutteita.
Tarkista kurssisisältö ja oppimateriaali
Tarkista kurssiin liittyvät ehdot ja mukana tuleva oppimateriaali. Hyvään kurssiin tulisi sisältyä sekä yhteisiä oppitunteja että henkilökohtaisia tai pienen ryhmän tutorointeja. Kurssin aikana tulisi myös olla useita välikokeita. Osalla järjestäjistä oppimateriaali saattaa koostua vanhoista pääsykoekysymyksistä jotka ovat ilmaiseksi saatavilla yliopiston sivuilta.
Monilla yrityksillä on myös erilaisia takuukäytäntöjä. Mikäli opiskelupaikkaa ei saanut, pääsee seuraavan vuoden kursseille joko ilmaiseksi, alennettuun hintaan tai pelkän oppimateriaalimaksun hinnalla.
