Milloin pääset eläkkeelle?

Tällä hetkellä eläkeikä suomalaisilla on keskimäärin 63 vuotta. Eläkeellä pääsemisen ajankohtaa tullaan kuitenkin todennäköisesti nostamaan ainakin 65 ikävuoteen, sillä suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle kohdistuu eläkkeiden maksurasitus nuoremmille sukupolville. Toisen maailmansodan jälkeisen baby boomin aikana syntyneiden eläkkeet ovatkin muodostumassa suuriksi kansantaloudellisiksi rasitteiksi joita heidän jälkeläisten on ratkaistava. Onkin todennäköistä että toisen maailmansodan jälkeisille pienille sukupolville rasite muodostuu hyvin suureksi, ja yleistä eläkeikää joudutaan nostamaan tulevaisuudessa jopa 70 vuoteen.

Eläkeiät Suomessa ja muualla

Suomessa nykyinen, vuonna käyttöön otettu 63-68 vuoden eläkeellesiirtymisikä on euroopan keskikastia. Saksassa eläkkeellelähtemisikä nostetaan vähitellen 67 vuoteen, kun taas Sloveniassa työt lopetetaan keskimäärin jo 58 vuotiaana. Joissakin maissa käytössä on myös lakiin kirjattuja sukupuolikohtaisia eroja. Esimerkiksi Britanniassa, Italiassa ja Kreikassa naiset ovat päässeet kissanpäiviä viettämänä joitakin vuosia miehiä aikaisemmin.Lähtökohtaisesti kaikki työsuhteet kestävät 68 ikävuoden loppuun saakka, mutta eläkkeelle on oikeus siirtyä jo aikaisemminkin. Useimmat siirtyvätkin ikävuosien 63 ja 65 välissä eläkkeelle. Lisäksi eläkeikäkohtaisia rajoituksia on ammateittain. Esimerkiksi poliisit voivat jäädä eläkkeelle 60 vuotiaana, ja armeijan kantahenkilöstö sekä liikennelentäjät 55 vuotiaana.

Moni haluaa eläkkeelle entistä aikaisemmin

Vapaaehtoisten eläkevakuutusten ja kasvaneen varallisuuden myötä moni haluaakin eläkkeelle jo entistä aikaisemmin. Varaa jäädä joko osa-aikaisesti kotiin tai kokonaan on mahdollista yhä useammalle. Myös kuukausittaista eläkepottia kasvattavat ratkaisut, kuten käänteinen asuntolaina on kasvattanut suosiota. Käänteisessä asuntolainassa asunto pantataan pankille, joka maksaa könttäsummana tai kuukausittain asunnon arvoa takaisin omistajalle. Yleensä asiakkaan perikunta maksaa lainan pankille takaisin myymällä asunnon. Etu tässä järjestelyssä on se, että asunnon omistajan ei tarvitse muuttaa asunnosta pois, mutta voi silti saada käyttöönsä asunnon arvon.

Työnkuvien muuttuminen ja pätkätöiden yleistyminen on ajamassa sodanjälkeistä sukupolvea eläkkeelle ennätysvauhtia. Jaksaminen onkin koetuksella, kun uuteen tulisi sopeutua. Fyysisen työn vähennyttyä työpahoinvoinnin painopiste on siirtynyt työn psyykkiseen stressaavuuteen ja ainaiseen kiireeseen. Erityisesti työ- ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen on saanut useat työntekijät ympärivuorokautiseen stressikierteeseen. Työnantajan antama ilmainen työsuhdekannettava voikin viedä työt kotiin asti jolloin stressitöntä ja työvapaata aikaa ei ihmiselle jää. Ei olekaan harvinaista nähdä ihmisiä kahviloissa sunnuntaibrunssin aikaan tekemässä kuluneen viikon työkertymää. Tämä lieneekin työaikojen ja liikkuvien toimistojen yksi ainoista huonoista puolista. Toinen huono puoli liittyy työpaikkojen yhteisöllisyyden katoamiseen. Monissa töissä eri toimenkuvat ovat etenkin palvelualoilla yksityistetty useille alihankkijoille, jolloin tiivistä ja pysyvää työyhteisöä ei pääse syntymään. Myös edellä mainitut kannettavat tietokoneet ja työaikojen joustavuus ovat syöneet työpaikkojen sosiaalisen kanssakäymisen minimiin. Vaikka  työpaikkakiusatuille tämä on helpotus, mutta valtaosa työntekijöistä pitää yhteisiä kahvi- ja tupakkataukoja työpäivän kohokohtina.

Lisäpainetta tuovat myös sosiaaliset mediat Facebook etunenässä, joihin nuoremman sukupolven ja keski-ikäisenkin on jo sosiaalisesti pakottavaa kuulua. Työn ja työyhteisön määritelmä hämärtyykin, kun puolitutut työtoverit ja esimiehet lisäävät sinut kaveriksi. Kaverikutsun hylkääminen voikin olla epäkohteliasta, ja kun työyhteisökin on liitetty kavereiksi, on omien, henkilökohtaisten tuntemusten jakaminen sosiaalisessa mediassa kiusallista, ja jopa vaarallista.

…Mutta moni haluaisi jatkaa töissä

On myös niitä, jotka haluaisivat jatkaa töissä eläkeiän jälkeenkin joko täysipäiväisesti tai osa-aikaisena. Kaikki työsuhteet ovat ns. määräaikaisia koska työnantajalla on oikeus irtisanoa työsuhde 68 ikävuoden jälkeen, voi tämäkin aiheuttaa stressiä niille, jotka eivät haluaisi hypätä ”tyhjän päälle”. Eläkkeelle siirtymisen aiheuttama suuri elämäntapamuutos voikin pahimmillaan altistaa yleiskunnon laskulle ja masennukselle. Ihmisille, jotka haluaisivat ja  olisi mahdollisuus jäädä vielä töihin, saattavat kuitenkin siirtyä eläkkeelle koska haluavat päästä osalliseksi maksetuista eläkerahoista. Valtion tulisikin järjestää mahdollisuus jatkaa töitä esimerkiksi osa-aikaisesti ja saada samalla kompensaatiota vähentyneistä ansiotuloista eläketuloina. Tämä hyödyttäisi niin kasvavan eläkepommin purkamista kuin lisäisi ihmisten valinnanvaraa olla jäämättä eläkkeelle, mikäli näin haluaisivat.

Aloita keskustelu!

Kerro kokemuksia tai kommentoi