Suomalaisten kotitalousten velkautumista koskevat tilastot ovat synkkää luettavaa. Velat ovat nousseet historiallisen suuriksi suhteessa kotitalouksien tuloihin. Jopa 17% kotitalouksista on velkaantunut niin pahoin, että velka on yli viisinkertainen suhteessa käytettäviin tuloihin: tämä tarkoittaa, että koko Suomen lainanottajien velkapotista valtaosa on kertynyt kuudennekselle kotitaluksista. Vuonna 2002 vastaava luku oli 7%. Suurin osa raskaasti velkaantuneista kotitalouksista on nuoria.
Muihin kehittyneisiin maihin verrattuna Suomen kotitalouksien velan kasvu ja kokonaismäärä eivät kuitenkaan ole suurimpien joukossa: esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa on paljon pahempia kotitalouksien velkaongelmia. Siitä huolimatta velkaantumiseen liittyy suuria riskejä, jotka heijastuvat koko yhteiskuntaan.
Mistä velkaantuminen johtuu?
Matala korkotaso on edesauttanut velkaantumista ja siitä johtuvia ongelmia. Kun korkotaso jossain vaiheessa taas nousee, velkaantumisongelma tulee vielä pahenemaan.
Kotitalouksilla on historiallisen paljon velkaa, eikä suunta ole muuttumassa. Kotitalouksien velkaantumisaste nousi noin 118 prosenttiin vuoden 2012 toisella neljänneksellä. Tämä tarkoittaa, että suomalaisilla on enemmän velkaa (118%) kuin he ansaitsevat vuodessa (100%).
Asuntolainojen vaikutus velkaantumiseen
Suurin osa (73%) kotitalouksien veloista koostuu asuntolainoista. Asuntovelkaa on kotitalouksilla yhteensä noin 84,4 miljardia euroa, kun kotitalouksien kokonaisvelkasumma on noin 105,5 miljardia euroa.
Eniten velkaantuneita asuntokuntia on Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla. Keskimäärin Suomessa on 104000 euroa velkaa velallista asuntokuntaa kohden, ja eniten velkaa on 35-44-vuotiailla.Vuoden 2007 alusta asuntolainakanta on kasvanut yli 50 prosenttia.
Kulutusluottojen vaikutus velkaantumiseen
Kulutusluottojen suosio on noussut valtavasti niiden helpon saatavuuden takia. Luottoa tarjoavat niin rahoitusyhtiöt kuin pankit. Keväällä 2012 kulutusluottoja oli noin 1,3 miljoonalla suomalaisella, nousua edellisvuodesta oli noin kolme prosenttia. Yhteensä suomalaisilla oli kulutusluottovelkaa keväällä 2012 14,8 miljardia euroa.
Pikavippien vaikutus velkaantumiseen
Pienten kulutusluottojen, eli niin sanottujen pikavippien osuus velkaantumisesta kasvaa tasaisesti: kesällä 2012 pienlainat kuluineen muodostivat yli 23% kaikesta myönnetystä lainapääomasta. Huhti-kesäkuussa 2012 uusia pikavippejä myönnettiin liki 400000 kotitaloudelle yhteensä 94 miljoonalla eurolla. Keskimääräinen pikavippi oli noin 250 euroa.
Pikavippien osuus velkaantumisesta ja sen mukanaan tuomista ongelmista puhuttaa alati, ja lainaehtoja pyritään tulevaisuudessa rajoittamaan tiukemmin lainsäädäntöä muuttamalla. Pikavippien takaisinmaksuongelmat aiheuttavat yhä enemmän maksuhäiriömerkintöjä. Ongelmaa rajoittamaan on suunnitteilla mahdollinen kulukatto.
Apua kriisitilanteisiin
Velkakierteeseen joutuneille kotitalouksille on tarjolla monenlaista apua. Sivustolla takuu-saatio.fi on paljon faktatietoa ja vinkkejä velan takaisinmaksuun ja pulmista selviytymiseen. Takuu-Säätiö on valtakunnallinen järjestö, joka auttaa ja edistää kriisitilanteessa olevien henkilöiden itsenäistä selviytymistä talousongelmista. Maksuttomaan valtakunnalliseen neuvontanumeroon (0800 9 8009) voi soittaa vaikka nimettömänä keskustellakseen omista tai läheisen rahahuolista. Palvelunumero päivystää arkisin kello 10-14.
Velkaongelmiin pyritään vaikuttamaan myös erilaisilla tempauksilla ja kansalaisaktiivisuudella: esimerkiksi vuoden 2012 Yhteisvastuukeräys tuotti yli neljä miljoonaa euroa, ja osalla potista tullaan torjumaan ylivelkaantumista Suomessa.
Kyllä suurin uhka tulee isoista asunto- ja taloyhtiölainoista noin yleisesti. Yksilötasolla uhat ovat ihan erilaisia ja mikä tahansa laina, jos sitä ei hoida, saattaa tuoda isoja ongelmia.
Jos kulutusluotot ovat ongelma, kannattaa ensin yhdistää ne yhdistelylainalla. Jos tämäkään ei auta, silloin kannattaa kääntyä lainanmyöntäjienn puoleen ja pyytää uutta maksusuunnitelmaa. Yleensä ne suostuvat, koska kukaan ei halua perintä- yms. toimia.