Suomi on yksi maailman eniten korttia käyttäviä valtioita. Islanti, Uusi-Seelanti sekä Norja maksavat enemmistön ostoksistaan luottokorttia tai pankkikorttia käyttäen. Suomessa laajalle levinnyt ilmiö on suomalaisten pankkien toimintaa pyrkiä vähentämään käteispalveluita, kuluttajia on ohjattu suomessa jo pitkään korttimaksamiseen.
Suomen Kaupan Liiton asiamies Matti Räisänen kertoo, että suomalaiset pankit ovat olleet mukana luomassa järjestelmää, mikä olisi kustannustehokas. Sekit muuttuivat maksullisiksi välineiksi kaupalle sekä lopulta myös kuluttajille itselleen. Pankkikortin sai ilmaiseksi.
Islanti oli aivan oma alueensa maksuvälineiden suhteen, ainakin vuoteen 2008 asti. Suomen Pankki oli ottanut selvää asiasta ja tuloksena oli saatu yhteenveto mistä nähtiin että vain 10 % kaikkien ostosten arvosta maksettiin käteisellä. Suomen kanssa samalla linjalla ovat Yhdysvallat ja Kanada, Tanska sekä Ruotsi tulevat jonkin verran jäljessä.
“Lähes 70 % kaikista ostoksista veloitettiin korttia käyttäen suomessa, kun ostosten arvoa seurattiin euroina.”, kommentoi Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajaHarry Leinonen. Kun ostotapahtumien määrä lasketaan yhteen, kortilla ja käteisellä suoritetut ostot ovat suunnilleen tasoissa. Luvut perustuvat vuonna 2008 tehtyihin tutkimuksiin, vuoden 2009 tietojen analysoiminen on vielä välivaiheessa, sillä niiden suhteen näyttäisi vaikuttavan viime vuosilta tuttu kehitys. ”Käteisen käyttö on alituiseen vähenemään päin.”, Leinonen arvioi.
Kortilla maksetaan yleensä kalliimpia ostoksia. Tämä selittää eron ostojen arvon ja ostotapahtumien lukumäärän välillä. Vuonna 2007 Leinosen mukaan pankkikorteilla tehdyn ostoksen keskimääräinen arvo oli 35 euroa ja luottokorttiostoksen 65 euroa. Electron-kortin ostosten keskiarvo oli 20 euroa ja käteisostojen vain 12 euroa.
Muissa Euroopan maissa korttimaksamisen käyntiinlähtöä hidasti muun muassa sekkien käyttö.
”Englannissa ja Irlannissa käytettiin vielä vähän aikaa sitten paljon sekkejä. Ranska ja Portugali ovat edelleen isoja sekkimaita”, Leinonen sanoo.
Tilinsiirtojärjestelmissä on eroja, ja palkkoja maksetaan joissakin maissa edelleen käteisenä. Se luonnollisesti vähentää korttien käyttöä.
”Etelä-Euroopan maissa kaikilla ei ole edes pankkitiliä”, Leinonen mainitsee.
Kuluttajille saattaa tulla jopa vuosittain noin 60 miljoonan euron lisälasku, jos kaupat alkavat periä korttien käytöstä aiheutuvat kustannukset kuluttajilta. Laskelman on tehnyt Kaupan liitto.
Suurin osa kuluttajista maksaa ostoksensa pankkikorteilla.
Toukokuun alussa voimaan tulleen lain mukaan kaupat ja yritykset saavat periä korttikustannukset kuluttajalta. Kauppa voi myös myöntää alennusta tietyn maksutavan käyttämisestä.
Pankit perivät kaupalta aiempaa isompia välityspalkkioita, koska niiden hinnoittelu on muuttunut prosenttipohjaiseksi. Kaupan liiton mukaan maksu ei perustu korttimaksamisen käsittelykustannuksiin, vaan toimii pankkien rahastusautomaattina.
Pankki perii nyt välityspalkkiona 0,31 prosenttia ostosten loppusummasta. Aiemmin kauppa maksoi pankeille kiinteää välityspalkkiota nollasta muutamaan senttiin.
