Koronkiskontaa koskeva lainsäädäntö on ulotettu koskevaan myös muita yrityksiä kuin pankkeja. Tämä antaa viranomaisille mahdollisuuden puuttua pikavippien absurdin korkeisiin korkoihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että korkeat korot olisivat automaattisesti kiskontaan. Kun mietitään sopivia korkoja, tulee ottaa huomioon lainan määrä, laina-aika sekä luotonottajan riskiluokitus.
Korkojen tulee lain mukaan olla kohtuullisia huomioiden edelle mainitut seikat. Kohtuullisuus tulee todennäköisesti tarkentumaan myöhemmin oikeuskäytännössä kun ennakkotapauksia alkaa tulla. Osa nykyisistä vipeistä voi mennä koronkiskonnan piikkiin, mutta todistetusti lainsäätäjät eivät pidä esimerkiksi 100€ lainaamista kahdeksi viikoksi 20€ korolla kiskontana. Vuosikorko tälläisessä lainassa nousee euroina 521€.
Jouko Skinnari (sd.) uskoo, että korkokatto voisi olla ratkaisu ongelmaan. Hän kertoo opposition ehdottaneen korkokatoksi viitekorkoa + 7%. Tämä tekisi kuitenkin pikalainayritysten toiminnasta helposti kannattamonta ja ajaisi lainaajat hakemaan pikavipit pimeiltä markkinoilta.
– Se olisi voinut johtaa siihen, että korot olisi hilattu katon tuntumaan. Jos katto olisi ollut kovin alhainen, vippaaminen olisi voinut tyrehtyä ja siirtyä pimeille markkinoille, joita ei pystyttäisi valvomaan senkään vertaa kuin nykyisiä, sanoo Kuluttajaviranomaisten edustaja Kokkola-Herrala, kuluttajaviraston lakimies.
