Suomalainen työ on perinteisesti ollut hyvin järjestäytynyttä. Alasta riippuen järjestäytyneisyys on ollut jopa 90% luokkaa. Moni kuitenkin inhoaa ammattiyhdistysliikkeitä niiden puoluepolitisoituneisuuden sekä rajoittavien työehtojen takia. Lue tästä, miksi työttymyyskassaan kuuluminen voi olla sinulle parempi diili kuin ay-liikkeiden ammattiliitot.
Ay-liikkeeseen ja ammattiliittoihin kuulumattomia on pidetty suomalaisessa työelämässä rikkureina ja loisijoina, jotka korjaavat itselleen muiden tekemän työn hedelmät. Moni kuitenkin pohtii ammattiliittoihin liittyessään, antaako samalla kannatuksensa SDP:lle ja Vasemmistoliitolle. Perinteisesti näiden puolueiden edustus on ollut dominoivaa erityisesti SAK:ssa, joka on Suomen suurin ay-liike. Ei-vasemmistolainen työntekijä voikin tuntea suuria omantunnonongelmia tukea ay-liikettä. Asiaa pahentavat vielä julkitulleet kähminnät ja jäsenien varojen arveluttavat käyttökohteet, kuten 30 000 euron kokouspalkkiot, liikkeen johdon viinanhuuruiset saunaillat sekä pitkiksi ja kalliiksi venyneet illalliset. Tällä tavallako tavallisen työläisen etua parannetaan?
Kannattaa toki huomioida, että ammattiyhdistysten alaisia työttömyyskassoja on myös olemassa, mikäli haluaa kuulua poliittisesti neutraaliin kassaan, kannattaa liittyä ns. yksityisiin kassoihin, jotka eivät ole ammattiyhdisten ja niiden alaisien ammattiliittojen kassoja.
Mitä etuja työttömyyskassaan kuuluu?
Työttömyyskassaan kuuluva saa erilaisia tukija työttömyysaikana. Ansiosidonnaisen työttömyysrahan lisäksi kassaan kuuluvan on mahdollista saada korvausta ajalta, jolloin hän on vuorotteluvapaalla. Tämä vuorottelukorvaus voi olla jopa 70 prosenttia ansiosidonnaisesta päivärahasta.
Työttömyyskassan hyödyt
- Maksat itsellesi turvaa työttömyyden varalle.
- Et maksa byrokratiasta, ay-pomojen lounaita etkä poliittisesta vaikuttamisesta
- Ei puoluesidonnaisuuksia. Vältät antamasta tukea puolueille.
- Yleensä huomattavasti halvempi kuin ammattiliitot
Työttömyyskassan haitat
- Pääsääntöisesti ei lakiasiainapua eikä edunvalvontaa.
- Ei ota kantaa työehtosopimuksiin eikä aja kenenkään etuja. Tämän voi nähdä hyvänä tai huonona puolena.
- Olet yksin ongelmiesi kanssa, eikä kukaan tule sinua auttamaan esimerkiksi maksamatta jääneistä ylityökorvauksista.
- Työttömyyskassan vuosimaksua ei voi laittaa verovähennyksiin ammattiyhdistysmaksujen tapaan.
Yleinen työttömyyskassa eli ns. ”Loimaan kassa”
Ammattiyhdistysten suurin inhokki on YTK eli Yleinen työttömyyskassa jota myös Loimaan kassaksi kutsutaan. Se perustettiin vuonna 1991 ja vuosina 1991-2005 YTK:n johtajana toiminut Juho Paloheimo sanoikin YTK:n olevan vastaveto ammattiyhdistysliikkeille. Kassaan kuuluu 317 000 ihmistä ja sillä on 130 työntekijää. Joka kahdeksas suomalainen palkansaaja kuuluukin jo Loimaan kassaan. Jäsenyys maksaa 99 euroa vuodessa. Yrittäjät eivät voi liittyä kassaan.
Nomit – työttömyyskassa
Nomit-työttömyyskassa on tarkoitettu toisen asteen opintojen suorittaneille. Kaikki ylioppilaat, ammattikoulun suorittaneet ja sitä ylemmän tutkinnon suorittaneet voivat alasta tai asemasta riippumatto liittyä kassaan. Yrittäjät eivät voi liittyä kassaan.
