Kultaan sijoittaminen

Viime aikoina kiinnostus jalometalleihin sijoittamiseen on lisääntynyt hurjasti. Taloudelliset epävakaudet ja euroalueen maiden velkakriisit ovat saaneet ihmiset kyseenalaistamaan nykyisen yhteisvaluutan. Koska jalometallien kysyntä on kasvanut, ovat myös hinnat ponnahtaneet pilviin. Tämän ovat huomanneet myös useat yritykset, jotka ovatkin valmiita maksamaan sievoisia summia siitä, että saavat suomalaisissa kodeissa lojuvat kultakorut itselleen. Kannattaa kuitenkin myös miettiä, voisiko itse sijoittaa osan ylimääräisestä varallisuudestaan kultaan, sillä se voi pidemmällä aikavälillä tuottaa nykyisen hintakehityksen jatkuessa sievoisia summia.

Kultasijoittamisen hyvät puolet

Kulta on aina ollut haluttu ja pidetty sijoituskohde. Sen arvoa on pidettyä vakaana ja talouden häiriöistä riippumattomana. Moni on ostanut itselleen esimerkiksi kultaharkon ja säilönyt sen pankin tallelokeroon erityisesti siitä syystä, että sen on uskottu pitävän arvonsa myös pahoina päivinä.
Kultaa voidaan pitää myös anonyyminä sijoituksena. Tilisiirroista ja rahasta jää aina jälki jota voi seurata, mutta kulta ei kerro kenelle se kuuluu. Sen arvoa ei myöskään voi huonoilla poliittisilla päätöksillä viedä, sillä kultaa itsessään tullaan tarvitsemaan elektroniikkateollisuuden raaka-aineeksi puhumattakaan sen yleisestä haluttavuudesta.

Kultaan sijoittamisen huonot puolet

Kullan huono puoli on kuitenkin sen hidas arvonnousu. Kullasta ei löydy vipuja, joilla panoksia voisi keinotekoisesti nostaa paremman voiton toivossa. Ainoa tapa onkin ostaa kultaa ja odottaa. Kullasta saatavasta tuotosta on vähennettävä aiheutuneet kustannukset. Kultaa ei kannata säilyttää tyynyn alla tai sukanvarressa, vaan vakuutetussa säilössä, esimerkiksi pankin tallelokerossa. Esimerkiksi Nordeassa tallelokeron vuosimaksu on lokeron tilavuudesta riippuen 30-90 euroa vuodessa. Pieneltä tuntuva säilytysmaksu voi olla kuitenkin yllättävän suuri osa kullan tuotosta, sillä kultaa tulisi omistaa huomattavia määriä, jotta euromääräinen tuotto olisi suurta.

Nopeita voittoja jalometalleissa ei ole hitaan arvonnousun takia. Kulta ei myöskään palkitse sijoittajiaan, sillä se ei yritysten tapaan jaa osinkoa voitoista. Kullan tuotto realisoituu vasta sitä myydessä.

Kulta osana sijoitussalkkua

Rahan voi myös laittaa sijoitussalkkuihin, jossa osa salkun arvosta on sidottu kultaan. Tällaiset salkut ovat yleensä pelkkiä osake- tai rahastosalkkuja vakaampia. Nyrkkisääntönä on pidetty kullan 5-15 prosentin osuutta salkun arvosta vakaina aikoina, epävakaina aikoina 15-40 prosenttia ja sotatilan aikana yli 40 prosenttia.
Vaikka kulta on vakaa sijoituskohde verrattuna osakkeisiin, on syytä muistaa että kulta ei jaa osinkoa joten tuotto kullasta saadaan vasta salkun osuutta myydessä.

Kulta on hyvä sijoitus kun…

• Haluat hajauttaa sijoituksiasi
• Uskot kullan arvon nousevan nopeasti
• Et kaipaa osinkotuottoja
• Uskot että pian puhkeaa sota
• On odotettavissa että puhkeaa lama

Onko kullan hinnassa kuplaa?

Kullan hinta on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana peräti 436 prosenttia. Viimeisten sadan vuoden aikan kullan reaalituotto on kuitenkin vuosittain ollut vain 0,1 prosenttia. Viimeisin kultakupla puhkesi vuonna 1981, jolloin kullan arvosta katosi yli 50 prosenttia muutamassa vuodessa. Kuplan puhkeamisen ajankohtaa ei kuitenkaan tiedä kukaan. Tällä hetkellä kullan kysyntä nousee vuosittain ennätysmäistä vauhtia Kiinan ja erityisesti Intian kahmiessa itselleen jykeviä kultavarantoja. Kullan hinta saattaa hyvinkin tuplaantua nykyisesti ennen romahtamistaan, mutta yhtä hyvin kullan kupla saattaa poksahtaa jo tänä tai ensi vuonna.